Monday, December 2, 2013

Sosiaalinen voimavara #DOC

"Onko susta kivaa löytää Twitteristä muita diabeetikkoja ja verkostoitua niiden kanssa?"
Eräs ystäväni kysyi näin vuosi tai pari sitten. En osannut vastata silloin. En ollut etsinyt muita diabeetikkoja, saati sitten verkottunut heidän kanssaan. Ajattelin, että riittää tuntea pari muuta, joiden kanssa voin jakaa asioita satunnaisesti.

14.11. on maailman diabetespäivä (http://www.idf.org/worlddiabetesday). Tänä vuonna osallistuin päivän Twitter-keskusteluun parin tunnin ajan. Pari tuntia riitti avaamaan silmäni, kyseenalaistamaan omaa toimintaani ja karistamaan yksinäisyyden ja epätoivon tunteita. Tunteita, joita en oikeastaan tunnistanut itsestäni, mutta joista luopuminen sai aikaan iloa, helpotusta, ja ihanan voimantunteen. Yhtäkkiä maailmassa oli ihmisiä, jotka ymmärsivät, miltä minusta tuntuu! En ollut edes tajunnut, kuinka harvinaista tämä on.

Keskustelun aiheina olivat mm. burnout-tunteet päivittäisessä sairauden hallinnassa, hoidon apuvälineet ja niiden tärkeys, sekä hoidon taso diabeetikkojen kotimaissa. Uskomukseni ja tietoni siitä, että hoitomuotoja ja -tapoja on yhtä monia kuin on diabeetikkojakin, vahvistui. Vaikka olen tiennyt, että Suomessa diabeteshoito on ykkösluokkaa, vahvistui uskoni asioiden hyvyyteen entisestään. Opin parissa tunnissa itsestäni ja sairauden hoidosta enemmän kuin olen oppinut itsekseni pohtimalla parissa vuodessa.

Kaikista tärkein oppini oli kuitenkin #DOC, Diabetes Online Community. Joukko ihmisiä, jotka elävät diabeteksen kanssa päivittäin, ja jotka jakavat kokemuksiaan keskustelemalla internetin ihmeellisessä maailmassa. Löysin uusia seurattavia, jotka jakavat hyödyllisiä vinkkejä, linkkejä, ja kirjoittavat elämästään blogia. Voin olla apuna heille, ja he voivat olla apuna minulle, kun kaipaan tukea tai neuvoja sairauteni kanssa.

Aiemmin juttelin vain lääkärilleni ja hoitajalleni, joita näen 3-6 kk välein ja joille juttelen vain tärkeimmistä asioista, koska poliklinikalla aika on rajallinen. Ei pidä käsittää väärin, heistä oli ja on edelleen suuren suuri apu, josta olen kovin kiitollinen joka päivä. Mutta onpa aivan julmetun mahtavaa pystyä keskustelemaan sellaisten kanssa, jotka ihan aidosti tietävät, mitä käyn läpi :)

No comments:

Post a Comment